Albert Edelfeltin muistolaatta
1995
Albert Edelfelt (1854-1905) vietti Hämeenlinnassa lapsuutensa, vuodet 1855-1866. Hänen isänsä oli Hämeen läänin lääninarkkitehti. Edelfeltin kunniaksi kiinnitettiin nykyisen Piparkakkutalon seinään muistolaatta 20.11.1955. Aloitteen asiassa teki kaupungin kulttuurilautakunta. Pitämässään paljastuspuheessa lausui asianajaja Harald Toivola juhlallisesti, että tälläkin laatalla tahdottiin "korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä elämän rikastuttajana ja tekijänä, joka valaa arkiseen elämään sisältöä ja luo kauneusarvoja".
Albert Edelfeltin taidetta Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmissa
Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmissa on Albert Edelfeltiltä mm. Larin Paraskea esittävä teos vuodelta 1893. Larin Paraskesta (Paraskeva Nikitina 1834-1904), kalevalaisen maailman aidosta tulkista, tuli joksikin aikaa kuuluisuus Helsingissä, jonne hänet Karjalan korpimailta tuotiin esiintymään. Tämä rutiköyhä nainen oli 1800-luvun loppupuolen etevin itkuvirsien esittäjä ja häneltä kerättiin muistiin myös paljon runoja, loitsuja, arvoituksia ja sananlaskuja.
Ikävä kyllä oppineet ystävät eivät oma-aloitteisesti ymmärtäneet tukea jatkuvasti puutetta vastaan taistelevaa Paraskea taloudellisesti. Edelfeltiä hän lähestyi kirjeitse 1896 näin: ”Nyt minä otan kynän kädeni ja ilmoitan muutamia kertomuksia minun elämästäni... minä olen ollut hyvin heikko... lähestyn teitä Herra Edelfelt taidemaalari Kaivopuistossa, Pyydän nöyrimmästi, teitä Herra Edelfelt, jos olisita niin hyvä ja armosta laittaisitte Paraskelle apua. Paraske on ollut kauvan kipiä... Terveisiä paljon kaikille, Herra Edelfeltille, Rouvalle ja pojalle ja kaikille tuttaville ja tuntemattomille.”
Aleksanteri II:n ratsailta jalkautumisen muistokivi
Keisari Aleksanteri II saapui kesällä 1863 Parolan varuskuntaan tarkastusmatkalle. Häntä oli Hämeenlinnan rautatieasemalla vastaanottamassa suuri hurraava väkijoukko. Merkittävää tapausta varten kaupunkiin oli rakennettu kaksi kunniaporttia.
Antti Nurmesniemen muistolaatta
1998
Suomalaisen taideteollisuuden vahvan vaikuttajan Antti Nurmesniemen (1927-2003) kunniaksi paljastettiin muistolaatta 31.8.1998. Se on hänen synnyintalonsa paikalla olevan talon kohdalla. Nurmesniemi on tehnyt merkittävän uran sisustusarkkitehtina ja muotoilijana Suomessa ja kansainvälisesti. Hän on saanut työstään lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja.
Armas Lindgrenin muistolaatta
1975
Arkkitehti ja opettaja Armas Lindgrenin (1874-1929) muistolaatta paljastettiin loppuvuodesta 1975. Laatan hankinnasta teki aloitteen asianajaja Harald Toivola. Lindgren syntyi ja varttui Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli sanomalehti Hämäläisen toimittaja. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta Armas Lindgren lähti Helsinkiin opiskelemaan arkkitehdiksi. Vuonna 1902 hänestä tuli Taideteollisuuskeskuskoulun eli taideteollisen korkeakoulun edeltäjän ensimmäinen taiteellinen johtaja.
E.N. Setälän muistolaatta
1990-luvun alussa
Eemil Nestor Setälä (1864-1935) aloitti Hämeenlinnan lyseon oppilaana vuonna 1874. Sillä toveripiirillä, johon Setälä kuului, oli ensi luokilta lähtien "tieteellisiä" harrastuksia: pidettiin kaverusten kesken mm. esitelmiä ja kokeita eri aineissa ja jopa käännettiin kirjallisuutta.
Eino Leinon asuintalon muistolaatta
1948
Armas Einar Leopold Lönnbohm (1878-1926), myöhemmältä taiteilijanimeltään Eino Leino, muutti Kainuusta Hämeenlinnaan vanhimman veljensä luo vuonna 1890. Leino itse kuvasi Elämäni kuvakirjassa vaikutelmiaan Hämeenlinnaan saavuttuaan: "Jo itse ilmasto oli toinen, lempeämpi, lauhempi ja ikäänkuin inhimillisempi. Samalla vaikutti se minuun satukirjalta, jonka joskus lasna olin lukenut. Enhän ollut koskaan elämässäni nähnyt edes omenapuuta kasvavan punertavine hedelmineen."
Eino Leinon muistolaatta lyseolla
1990-luvun alussa
Armas Einar Leopold Lönnbohm (1878-1926), myöhemmältä taiteilijanimeltään Eino Leino, muutti Kainuusta Hämeenlinnaan vuonna 1890. Perheen vanhin lapsi Oskar oli kutsunut hänet ja Artturi-veljen Hämeenlinnaan koulunkäyntiä jatkamaan, kun suuren perheen taloudellinen tilanne Kainuussa oli isän kuoleman jälkeen vaikea. 12-vuotias Eino Leino meni syksyllä 1890 Hämeenlinnan Lyseon neljännelle luokalle.
Elias Lönnrotin muistolaatta
1949
Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot (1802-1884) keskeytti juuri alkaneet opintonsa Porvoon kymnaasissa vuonna 1820. Hän muutti Hämeenlinnaan ryhtyäkseen kaupungin apteekin harjoittelijaksi. Aluksi uusi oppilas ei tehnyt edullista vaikutusta. Hänen vaatteensa olivat huonot ja hän oli kömpelö. Pian apteekkari kuitenkin huomasi Lönnrotin ahkeruuden ja lahjakkuuden. Työtä riitti, sillä Hämeessä lääkkeitä sai vain Hämeenlinnasta ja Tampereelta.
Fredrik Cygnaeuksen muistolaatta
1948
Paikallisen kirkkoherran poika Fredrik Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa 1.4.1807. "Tosin Hollolan kirkkoherrakunta vei jo v. 1811 Hämeenlinnalta lahjakkaan ja tarmokkaan kirkkoherran ja 4-vuotias Fredrik sai samalla siirtää leikkihevosensa Vanajaveden rantapenkereltä Hollolan pappilan pihamaalle", lausui muistolaatan paljastustilaisuudessa lyseon rehtori Antti Valve vuonna 1948.
