Keisari Aleksanteri II saapui heinäkuussa 1863 tarkastusmatkalle Parolan varuskuntaan. Matkan yhteydessä hän otti maaherran virkatalossa Hämeenlinnassa vastaan senaattori J.V. Snellmanin, joka oli vedonnut keisariin suomen kielen aseman vahvistamiseksi. Tilaisuudessa ministerivaltiosihteeri Armfelt esitteli kielireskriptin eli käskykirjeen, jonka keisari sitten allekirjoitti.

Kielireskriptissä todettiin ruotsi maan viralliseksi kieleksi, mutta välittömästi suomenkielisiä koskevissa asioissa oli suomi samanveroinen. Virastot ja oikeusistuimet velvoitettiin ottamaan vastaan suomenkielisiä asiakirjoja ja viimeistään vuoden 1883 lopulla niiden täytyisi myös antaa suomalaisille suomenkielisiä asiakirjoja.

Snellman uskoi, että tulevaisuus toisi Suomelle pelkkää edistystä. Elintason ja koulutuksen kohentuessa kansa tulisi tietoiseksi omasta kansallisuudestaan. Jotta tämä saavutettaisiin, maan sivistyneistön oli vaihdettava kielensä suomeksi ja jaettava tietonsa ja taitonsa kaiken kansan keskuuteen. Oli luotava suomenkielistä tiedettä ja taidetta.

Vuoden 1863 kielireskriptin 100-vuotismerkkipäivän kunniaksi paljastettiin lääninhallituksessa maaherran virkahuoneessa 30.7.1963 muistotaulu, jonka Hämeen liitto teetti. Muistotaulun on valmistanut taiteilija Ahto Numminen ja siinä ovat tekstattuna venäjän- ja ruotsinkieliset lyhennökset kielireskriptistä sekä suomenkielinen asetus kokonaisuudessaan.

Muistotaulun luovuttamisen jälkeen paljastettiin lääninhallituksen edessä Hämeenlinnan kaupungin valmistuttama muistolaatta. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Timo Mäki painotti juhlapuheessaan sitä, kuinka tärkeää historiallisten muistojen elävöittäminen myös kaupungilla liikkuvia matkailijoita ajatellen on.