Larin-Kyösti

Mikko Hovi, Larin-Kyösti, 1961-62, pronssi, kuva Reima Määttänen, Hämeenlinnan taidemuseo

MIKKO HOVI (1879–1962)
Larin-Kyösti
1961–62
pronssi
Hämeenlinnan kaupungin kokoelma

Moni paikallinen kuuluisuus on saanut oman muistomerkkinsä Hämeenlinnaan. Myös runoilija Larin-Kyösti on saanut syntymä- ja kotikaupunkiin oman patsaansa. Veistos on tilattiin hänen läheiseltä ystävältään, kuvanveistäjä Mikko Hovilta, joka korosti taiteessaan muodon yksinkertaisuutta, huumoria ja omintakeisia oivalluksia. Veistoksessa Larin-Kyösti on kuvattu itselleen ominaisessa asennossa – mietteissään istumassa, kyynärpäillään polviinsa nojaten.

Veistoksen vaiheet

Larin-Kyöstin Seuran aloitteesta 1950-luvun lopulla heräsi ajatus pystyttää Larin-Kyöstille patsas runoilijan syntymä- ja kotikaupunkiin Hämeenlinnaan. Veistoksen tekijäksi pyydettiin Larin-Kyöstin läheinen ystävä kuvanveistäjä Mikko Hovi.

Hovi tutustui Toripuistossa veistokselle aiottuun paikkaan ja piti sitä sopivana. Veistoksen valoi pronssiin taidevalaja Väinö Kärkkäinen Järvenpäässä. Juhannusaattona 22.6.1962 pidettiin Toripuistossa runoilijapatsaan paljastustilaisuus. Mikko Hovi oli vaimonsa Helmin kanssa mukana paljastustilaisuudessa. Taiteilija kuoli muutamia viikkoja tilaisuuden jälkeen.

Larin-Kyösti

Runoilija Karl Gustaf Larsson, Larin-Kyösti, syntyi Hämeenlinnassa 5.6.1873. Tuleva runoilija oli sukujuuriltaan ruotsalainen. Isä toimi puutarhurina ja äiti leskeksi jäätyään ravintoloitsijana. Vanhemmat halusivat suomalaistaa poikansa ja laittoivat hänet suomenkieliseen kouluun. Opinnot jatkuivat Hämeenlinnan lyseossa, joka oli tuolloin yksi nousevan fennomanian keskuksia. Lyseossa Larin-Kyöstin luokkatoverina oli Eino Leino, jonka kanssa hän solmi elinikäisen ystävyyssuhteen.

Ruotsalaisperheen pojasta tuli kirjailijana hämäläisistä hämäläisin. Hänen runoilija-asteikkonsa on laaja, mutta tuotannon ydin on hämäläinen kylä ja hämäläinen maisema. Maanläheisyydessään hän ei pyri nouseman turhiin korkeuksiin, vaan laulaa maisemasta ja rakastaa sitä mitä näkee ympärillään. Larin-Kyösti on ennen kaikkea ilon ja Suomen kesän kuvaaja.

Mikko Hovi

Mikko Hovi syntyi 11.10.1879 Koivistolla. Hovi kierteli maailmaa merimiehenä ja halusi aluksi perämiehen uralle. Koristetaiteilijan ammatti kiinnosti häntä ja työn ohessa hän muovaili omaksi ilokseen pienoiskuvia.

Mikko Hovin ensimmäinen huomiota saanut teos oli Kalapoika, 1937. Hovin pienistä pronssiveistoksista voi löytää egyptiläistä ja etruskilaista vaikutusta. Graniittiveistokset viittaavat meksikolaiseen muinaistaiteeseen. Mikko Hovi oli luonteeltaan aito primitivisti ja hänen ilmaisussaan on arkaaista muodon yksinkertaisuutta, runsaasti elämää, huumoria ja omintakeisia oivalluksia. Mikko Hovi korostaa valon merkitystä:

Valo, valo on tärkeä…Kuvanveisto on varjoa ja valoa ja niiden leikkiä.

Mikko Hovi kuoli 10.7.1962 Helsingissä.

Hovi, Mikko

1961–62