Juho Kusti Paasikivi (1870-1956) vaikutti Suomen politiikan ja talouden keskiössä erilaisissa julkisissa tehtävissä yli 50 vuoden ajan. Hänen uransa huipentui presidenttikauteen 1946-1956. Sitä ennen hän ehti toimia mm. rauhanneuvottelijana, Moskovan-lähettiläänä, pääministerinä ja 20 vuotta suuren Kansallis-Osake-Pankin johtajana.

Paasikivi muistetaan erityisesti Suomen sodanjälkeisen ulkopolitiikan suunnittelijana. Paasikiven linjan mukaan oli Suomen perusetujen mukaista luoda hyvät ja luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon. Oli huomioitava, että Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen riippui paljolti siitä, sallisiko Suomi ulkovaltojen hyökätä itänaapuriinsa oman alueensa kautta, jos kysymys tulisi ajankohtaiseksi.

J.K. Paasikivi kävi Hämeenlinnan lyseota ja valmistui sieltä ylioppilaaksi erinomaisin arvosanoin vuonna 1890. Ylioppilaskirjoituksissa hän suoritti pakollisten aineiden lisäksi kaikki ylimääräiset kieletkin.

Muistitiedon keräystoimikunta ehdotti helmikuussa 1959 puheenjohtajansa Harald Toivolan aloitteesta muistolaattaa lyseon julkisivuun Paasikiven kunniaksi. Kaupunginhallitukselle tehdyssä aloitteessa esitettiin, että ”laatan paljastustilaisuudesta voisi muodostua juhlava tilaisuus ja kaupunkilaisten yhteishengen osoitus Paasikiven linjan merkeissä… tilaisuuteen kutsuttaisiin myös tasavallan presidentti, Neuvostoliiton suurlähettiläs jne.”

Kaupunginhallitus pyysi asiasta lausuntoja eri tahoilta ja tuloksena oli melko kielteisiä kannanottoja. Lyseon Entisten Oppilaiden Yhdistys asettui suorastaan vastustamaan hanketta. Lyseon rehtori ilmoitti, ettei hän voinut arvioida, kuka koulun oppilaista oli arvokkain saamaan muistolaatan lyseon julkisivuun. Harald Toivolan aktiivisuuden ansiosta muistolaatta paljastettiin lopulta moninaisten vaiheiden jälkeen 21.10.1959.