Talon historia

”Talo-osakeyhtiö Suojan” valmistuminen vuonna 1930 ratkaisi Hämeenlinnan suojeluskuntaa ja lottia pitkään vaivanneen omien tilojen puutteen. Suunnitelman osakepääoman kokoamisesta oli tehnyt kauppaneuvos Arvi A. Karisto. Tarkoituksena oli saada kaupungin ”jokainen porvarillisesti ajatteleva, tuloja nauttiva kansalainen osakkeenomistajaksi”, yhtiöitä ja yhdistyksiä unohtamatta. Enemmistön osakkeista merkitsivät Hämeenlinnan kaupunki, suojeluskunta ja Hämeenlinnan Lotta Svärd –yhdistys.

Ragnar Westmanin suunnittelemaan rakennukseen tehtiin juhlasali, kaksi luentosalia ja toimistotiloja. Kolmannesta kerroksesta oli varattu tilaa paikallispäällikön asunnoksi. Lisäksi rakennuksessa oli mm. pistooliampumarata ullakkokerroksessa, varastotiloja (esimerkiksi tykkivaja, autokaluvaja ja pioneerivarasto) ja keittiö. Kaupunki avusti suojeluskuntatoimintaa varsin avokätisesti, mikä toisinaan aiheutti närää kaupunginvaltuuston vasemmistosiiven keskuudessa.

Muistolaatan hankinta

Hämeen Suojan muistolaatan hankinnasta päätti Hämeenlinnan seudun suojeluskunta- ja lottatoimintaa tutkimaan asetettu historiatoimikunta. Muistolaatan lahjoittivat Marja-Liisa ja Matti Kaila. Laatta paljastettiin 30.9.1999. Vaikka suojeluskunnat ja Lotta Svärd –järjestö vuoden 1944 rauhanehdoissa kiellettiin, on Hämeen Suoja edelleen ahkerassa käytössä. Siellä järjestetään paljon erilaisia tilaisuuksia kokouksista näyttelyihin.