Siirry sisältöön
  • Siirry Hämeenlinna.fi:hin
  • Anna palautetta
  • Yhteystiedot

Hämeenlinnan taidemuseo Hämeenlinnan taidemuseo

  • Tule meille
    • Aukioloajat ja liput
    • Saapuminen ja esteettömyys
    • Opastukset
    • Museokauppa
  • Näyttelyt
    • Henki ja hekuma – Väristyksiä kokoelmista 6.5.–21.9.2025
    • Tulevat näyttelyt
    • Menneet näyttelyt
  • Tapahtumat
  • Koe ja
    opi
    • Päiväkodit ja koulut
    • Taidelaukut
    • Museo verkossa
  • Meidän museomme
    • Yhteystiedot
    • Museon historiaa
    • Kokoelmat
    • Museon julkaisut
    • Suomen kuvataiteen päivä
    • Taidelanssi
    • Tiedotearkisto
  • Verkkokauppa – Shop
  • Medialle
  • In English
    • Info
      • Opening hours
    • Exhibitions
    • Collections
  • Tulevat näyttelyt
  • Menneet näyttelyt
    • Arjen abstraktioita – Kudelmia kokoelmista
    • Laila Karttunen ja elämän väriraidat
    • Taidevaltakunta ’24 -biennaali
    • Ajan syyt: Suomen Puupiirtäjien Seura 10 vuotta
    • Camilla Vuorenmaa, Joustava sydän
    • RYÖMI, KONTI – Viesti vauvuudesta
    • VEXI SALMI JA YSTÄVÄT -muistonäyttely
    • BERNDT LINDHOLM (1841–1914) – POLKUJA MAISEMAAN
    • KÄÄNNEKOHTA – suomalaisia 1950–60-lukujen kirjankansia ja ajan innoittamaa kuvataidetta
    • Elämän äärellä
    • MEIDÄN VALINTAMME – teoksia Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmista
    • ARS FENNICA 2021
    • UUSI KAUNEUS – modernismin helmiä norjalaisen keräilijän Nicolai Tangenin kokoelmasta
    • Kasari – taiteen 1980-luku
    • Vahva ja värikäs sivellin – Maija Isolan maalauksia
    • Lyhyitä kertomuksia taiteesta
    • Kohtalona luovuus – ITE ja kumppanit
    • Oi Suomi – vaelluksia maisemaan
      • Huone 1
      • Huone 2
      • Huone 3
      • Huone 4
      • Huone 5
      • Huone 6
      • Huone 7
    • Luonnon helmassa – Anni Rapinoja
    • Kotimaan kasvot
    • Kalle Carlstedt
    • Tommi Toija – Omia kuvia
    • Hjalmar Munsterhjelm
  • Tapahtumakalenteri
  • /
  • Näyttelyt
  • /
  • Menneet näyttelyt
  • /
  • KÄÄNNEKOHTA – suomalaisia 1950–60-lukujen kirjankansia ja ajan innoittamaa kuvataidetta
Päivitetty viimeksi: 18.9.2023

KÄÄNNEKOHTA – suomalaisia 1950–60-lukujen kirjankansia ja ajan innoittamaa kuvataidetta

14.10.2022–30.4.2023

Käännekohta paneutuu suomalaisten 1950–60-luvun kirjojen kansiin sekä kansi- ja kuvataiteen suhteeseen. Näyttely kuvaa suomalaisen kirjankansitaiteen yhtä kultakautta Martti Mykkäsen ja Ahti Lavosen tuotannon kautta. Mykkänen (1926–2008) oli graafikko, Lavonen (1928–1970) kuvataiteilija. Kumpaakin ajoi ilmaisun vapaus; toista hallitummin, toista hillittömämmin. Kaksi erilaista näkökulmaa aikaan ja kirjataiteeseen täydentävät toisiaan. Näyttelyn sisältö laajenee nykytaiteeseen: kuvanveistäjä Panu Rytkösen (s. 1983) teos The Roadtrippi – 1950-luvulta 2020-luvulle (2022) on saanut innoituksensa 1950–60-lukujen suomalaisista kirjoista ja niiden tekijöiden omistuskirjoituksista.  

Näyttely ovat kuratoineet toimittaja ja tietokirjailija Ville Hänninen sekä Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Soile Ollikainen. 

Näyttelyn yhteydessä on julkaistu Ville Hännisen uusin kirja Käännekohta: kansitaiteen nousu 1950–60-luvuilla. Kirjan kustantajana toimii Hämeenlinnan taidemuseo, ja sen graafisesta suunnittelusta ja taitosta on vastannut graafinen suunnittelija Ville Tietäväinen. Tutustu julkaisuun tarkemmin Julkaisut-sivustolla.

Uuden ajan airueet: Ahti Lavonen ja Martti Mykkänen  

Käännekohta kuvaa kulttuurisesti kiinnostavaa hetkeä, jolloin suomalainen kirjataide tuntui muuttuvan nopeasti. Uudistamisen halu ilmeni toisen maailmansodan jälkeisillä vuosikymmenillä kaikissa ilmaisumuodoissa kuvataiteista jazziin. Se ilmeni voimakkaasti myös kirjasuunnittelussa, johon vaikuttivat niin kirjallinen modernismi kuin visuaaliset virtauksetkin. Samaan aikaan kun kotimainen design kiinnosti maailmalla, toimivat kuvittajat, mainosgraafikot ja kirjankansisuunnittelijat uuden airuina Suomessa.  

Martti Mykkänen oli 1950–60-luvuilla Suomen merkittävimpiä mainosgraafikoita ja ennen kaikkea kirjankansitaiteilija, joka ehti parissa vuosikymmenessä loihtia valtavan kansituotannon. Mykkänen suunnitteli vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa 450 kirjankantta. Hänen suunnittelutyötään luonnehtivat muun muassa pa­perileikkaukset, kollaasitekniikka, räiskyvä julistemai­suus ja veistoksellinen typografian käyttö. Erityisen taitava Mykkänen oli luomaan kirjaimista enemmän kuin pelkkiä kirjaimia, tekemään niistä yhtä aikaa puh­taan selkeitä mutta dekoratiivisia. Se näkyi yksittäisten kirjankansien lisäksi Mykkäsen suunnittelemissa aika­kauslehdissä ja julkaisusarjoissa.  

Ahti Lavonen oli Suomen kuvataiteen 1960-luvun kärkinimiä ja niin sanotun Brondan vintin taiteilijaryhmän jäsen. Hän edusti Suomea kahdesti Venetsian ja kerran Sao Paulon biennaalissa. Suomessa Lavosen läpimurto tapahtui viimeistään nykytaidetta esitelleessä ARS 61 -näyttelyssä. Kirjankanistaiteilijana Lavonen suunnitteli Kustannusyhtiö Otavalle 1960-luvun aikana kaikkiaan ainakin 24 runokirjan ja kaksi romaanin kantta. Lisäksi hän teki kannen oman Amos Andersonin yksityisnäyttelynsä katalogiin sekä kannen kuvituksineen Kalevi Lappalaisen Trippi-runojulisteeseen. Kirjataiteellaan Lavonen toi ajan kuvataiteen ajatuksia suomalaiseen kirjankansisuunnitteluun. Lavosen maalauksissa olennaisia ovat paitsi värit ja muodot myös jäljet pinnassa: käytetyistä materiaaleista, erilaisista painaumista ja uurtumista. Maalausten tunnelmien lisäksi Lavosen kirjankansien ulkonäköön ovat vaikuttaneet hänen vapaat tussipiirroksensa. Kirjoissa Lavonen korosti luonnollisia ja luonnonvoimaisia vetoja ja muotoja. 

Kuvataiteilija Panu Rytkösen teos The Roadtrippi – 1950-luvulta 2020-luvulle on surrealistinen ja vinksahtanut matka 

Kolmannen näkökulman Käännekohta-näyttelyssä 1950–60-lukujen leikkisyyteen ja ajan kirjataiteen henkeen tuo kuvanveistäjä Panu Rytkönen (s. 1983), jonka Käännekohta-näyttelyä varten toteuttama teos pohjautuu 1950–60-luvun kirjoihin ja niiden tekijöiden omistuskirjoituksiin. Teos syntyi taiteilijan kirjastosta löytyneiden seitsemän kirjan innoittamana ja niiden välisenä vuoropuheluna. Mukana ovat mm. Kalevi Lappalaisen kirjoittama ja Ahti Lavosen kuvittama runoteos Trippi (1966), Väinö Linnan teos Tuntematon sotilas (1954, WSOY), Hannu Salaman teos Juhannustanssit (1964, Otava) sekä Marko Tapion teos Se kesä on mennyt (1964, WSOY).   

Rytkösen teos The Roadtrippi – 1950-luvulta 2020-luvulle (2022) on surrealistinen ja vinksahtanut matka, mielenlento. Matkalla pohditaan 1950- ja 1960-luvun henkeä, mitä siitä on jäljellä ja mitä kadonnut. Ovatko aikakauden haaveet hävinneet vai onko jotain säilynyt?  

Panu Rytkönen on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2008. Hänen viimeisimmät yksityisnäyttelyt ovat olleet Galleria Sculptorissa (2022), Galleria Huudossa (2020) sekä Forum Boxissa (2018). 

https://youtu.be/jhSwqh-FUaI
Martti Mykkäsen suunnittelema kirjanpäällys Aila Meriluodon kirjaan Pahat unet (WSOY, 1958).
Martti Mykkäsen suunnittelema kirjanpäällys James Joycen kirjaan Odysseus (Tammi, 1964).
Martti Mykkäsen originaalisuunnitelma Eila Pennasen Mutta-kirjan kirjanpäällysteisiin (kirja julkaistu 1963, WSOY), Aalto-yliopiston arkisto, Martti Mykkäsen arkisto.
Martti Mykkäsen originaalisuunnitelma Aila Meriluodon Asumattomiin-kirjan kirjanpäällysteisiin (kirja julkaistu 1963, WSOY), Aalto-yliopiston arkisto, Martti Mykkäsen arkisto.
Martti Mykkäsen originaalisuunnitelma Veikko Huovisen Rauhanpiippu-kirjan kirjanpäällysteisiin (kirja julkaistu 1956, WSOY), Aalto-yliopiston arkisto, Martti Mykkäsen arkisto.
Martti Mykkäsen originaalisuunnitelma Anu Kaipaisen Puolikovat-kirjan kirjanpäällysteisiin (kirja julkaistu 1962, WSOY), Aalto-yliopiston arkisto, Martti Mykkäsen arkisto.
Ahti Lavosen kansikuvitus Otavan vuonna 1965 julkaisemaan Pentti Saarikosken Kuljen missä kuljen -runokirjaan. Kuva: Otava.
Ahti Lavosen kansikuvitus Otavan vuonna 1965 julkaisemaan Pentti Saarikosken Kuljen missä kuljen -runokirjaan. Kuva: Otava.
Ahti Lavonen, Vastakohtia neliöllä, 1966, sekatekniikka kankaalle, 130 x 130 cm, Hämeenlinnan taidemuseo. Kuva: Reima Määttänen, Hämeenlinnan taidemuseo.

Ahti Lavonen, Sommitelma valon teemalle, 1966, sekatekniikka kankaalle, 130 x 130 cm, Hämeenlinnan taidemuseo. Kuva: Reima Määttänen, Hämeenlinnan taidemuseo.

Taiteilija Panu Rytkönen teoksensa The Roadtrippi – 1950-luvulta 2020-luvulle (2022) kanssa Hämeenlinnan taidemuseossa. Kuva: Reima Määttänen, Hämeenlinnan taidemuseo.
Panu Rytkönen, The Roadtrippi – 1950-luvulta 2020-luvulle (2022). Kuva: Reima Määttänen, Hämeenlinnan taidemuseo.

Info

Hämeenlinnan taidemuseo
Viipurintie 2
13200 Hämeenlinna

03 621 2669, 03 621 3017
taidemuseo@hameenlinna.fi

Avoinna
ti-to 11-18
pe-su 11-17
ma suljettu
Poikkeavat aukioloajat >

Pääsymaksut
12 € / 10 €
Museokortilla & alle 18-vuotiaat ilmaiseksi

 

Seuraa myös Instagramissa

Hämeenlinnan taidemuseo / Hämeenlinna Art Museum
Viipurintie 2
13200 Hämeenlinna, Finland
+358 3 621 2669, +358 3 621 3017

Saavutettavuusseloste

Sivuston käyttöehdot ja evästeet

Näytä omat evästeasetukseni

© 2025 Hämeenlinnan kaupunki

Oikopolut

  • Tule meille
  • Näyttelyt
  • Tapahtumat
  • Koe ja opi
  • Meidän museomme
  • Verkkokauppa – Shop
  • Medialle
  • In English

Avoinna / Open
ti–to 11–18 / Tue–Thu 11–18
pe–su 11–17 / Fri–Sun 11–17

Pääsymaksut / Admission
12 € / 10 €
Ilmaiseksi Museokortilla ja alle 18-vuotiaat / Free Admission: Museum Card, under 18 years old